Sly, vaatteeton vesipeto

 Alkuperäinen julkaisupvä: 27.2.2016

Tekijä: Suruni

Olipa kerran kaukaisen meren kaukaisella äärellä pieni saari, jonne syntyi mystinen lohikäärmevauva. Se sai nimekseen Sly.

Slyn vanhemmat ihailivat anthroja yli kaiken ja halusivat pukea myös pienen poikasensa vaatteisiin, jotta se ei olisi vain pelkkä lohikäärme. Sly inhosi vaatteita eikä millään olisi suostunut käyttämään niitä.

Kun Sly kasvoi, hänen vanhemmistaan tuli entistä ankarampia.
”Sinun on käytettävä vaatteita, Sly! Et kai halua, että paikkasi näkyvät?” hänen äitinsä sanoi huolissaan.
”Mitkä paikat?” Sly ihmetteli, mutta suostui pukeutumaan tehdäkseen vanhempansa onnelliseksi. Itse hän tunsi pohjatonta surua, vaikkei kukaan sitä huomannutkaan.

Kun Sly oli yksin, hän meni salaa naku-uimaan hiljaiseen poukamaan, jossa ei käynyt muita mystisiä lohikäärmeitä eikä häntä näin ollen kukaan voinut nähdä. Tämä oli Slyn suurinta hupia ja hänen elämänsä ainoa nautinnon lähde. Sly rakasti sitä miltä viileät aallot tuntuivat hänen paljasta kehoansa vasten.

Eräänä päivänä ollessaan uimassa hän ei kääntynytkään enää takaisin rantaan normaalista kääntöpaikastaan vaan jatkoi uimista. Slysta tuntui kuin hän olisi kiitänyt aaltojen lomitse ja vaikka hän ei osannut lentää, hän saattoi kuvitella lentämisen tuntuvan juuri siltä. Lopulta Sly huomasi uineensa keskelle aavaa eikä rantaa näkynyt kummallakaan suunnalla. Hänen voimansa alkoivat ehtyä.

Sly upposi yhä syvemmälle.
”Joko viime hetkeni on koittanut?” Sly ehti miettiä kunnes huomasi äkkiä olonsa kevenevän ja auringon kajon voimistuvan aaltojen lävitse. Sly ponnisti kaikki voimansa päästäkseen takaisin pintaan.

Slyn edessä avautui vehreä maa, jonka rannoilla oli kymmeniä iloisia eri kokoisia mystisiä lohikäärmeitä häntä hymysuin vastaanottamassa. Ja mikä parasta -kaikki olivat vaatteettomia!
Sly ei kaivannut enää takaisin kotiinsa ja elelee muiden vaatteettomien mystisien lohikäärmeiden kanssa vehreällä saarella vielä tänäkin päivänä.



Sen pituinen se.