Alkuperäinen julkaisupvä: 17.10.2016
Tekijä: Suruni
Tohtori Polly T. Hayes oli onnellinen nainen. Tohtori Polly T. Hayes oli onnekas nainen. Hänellä oli kaikkea, mitä 38-vuotias menestynyt nainen saattoi toivoa.
Oma talo:
Oma rantatalo:
Oma auto:
Oma hevonen, jolla hän kävi ratsastamassa viikonloppuisin:
Tohtori Polly T. Hayes oli kaikin tavoin tyytyväinen elämäänsä ja ylpeä omista saavutuksistaan. Hän itse oli ansainnut tämän kaiken, hän itse oli opiskellut ja hankkinut hyvän työpaikan. Hän kuului sairaalansa johtokuntaan ja veti monia hankkeita henkilökohtaisesti. Häneen luotettiin ja hän oli arvostettu lääkäri jo alle nelikymppisenä.
Tohtori Polly T. Hayesille oli tärkeää, että hän oli nainen. Hän oli ylpeä naissukupuolen edustaja. Hän halusi menestyä, halusi osoittaa kaikille, että nainen oli vähintäänkin yhtä hyvä lääkäri tai johtaja kuin mies.
Epäilemättä vuosien aikana hän oli kohdannut vaikeuksia tai ivaa, kenties suoranaista syrjintää sukupuolensa takia, mutta Tohtori Polly T. Hayes oli selättänyt vaikeudet elämässään. Edes sukulaisten piikittelyt siitä, milloin Polly asettuisi aloilleen ja hankkisin miehen, koiran ja lapsen eivät lannistaneet häntä. Päinvastoin, hän tuntui aina saavan uutta energiaa muiden epäilyistä.
Polly ei tarvinnut miestä, ei lasta, ei koiraa! Hän oli täysin tyytyväinen elämäänsä itsenäisenä naisena.
Kunnes eräänä päivänä kaikki muuttui.
Tohtori Hayes oli ruokatunnilla kävelemässä joenrantaa pitkin kun hän näki kaukaa miehen. Tohtori Polly T. Hayes rakastui sillä samalla hetkellä tuohon mieheen. Hänen päänsä täydelliseen pyöreyteen, ilmeensä virheettömyyteen ja muoviseen pukeutumistyyliin.
Sillä samalla sekuntilla Tohtori Polly T. Hayes tiesi haluavansa miehen, lapsen ja koiran. Hän lakkasi olemasta tyytyväinen elämäänsä ja ajatus itsenäisyydestä muuttui kalvavaksi peloksi yksinäisyydestä.
Tohtori Polly T. Hayesin biologinen kello oli alkanut tikittää vauhdilla.
Polly ei koskaan ehtinyt tavoittaa näkemäänsä miestä, sillä Tohtorin oli palattava sairaalalle. Seuraavat viikot ja kuukaudet Polly palasi joenrannalle aina kun ehti, toiveenaan törmätä näkemäänsä täydelliseen mieheen.
Polly riutui ja kärsi rakkauden puutteessaan. Työ ei enää tuonut hänelle samaa tyydytystä kuin ennen. Omaisuus ei enää lohduttanut häntä vaan kaikki muistutti häntä hänen yksinäisyydestään. Työkaverit ja sukulaiset piikittelivät entistä enemmän ja Polly myönsi heille, että tarvitsi miestä elämäänsä.
Tohtori Polly T. Hayesista ei koskaan tullut sairaalansa ylilääkäriä. Kunnioitetusta, ammattitaitoisesta lääkäristä tuli muutaman vuoden aikana selän takana naureskeltu vanha piika, joka oli sukupuolensa häpeäpilkku ja klisee keski-ikää lähestyvänä naisena, joka halusi miehen ja lapsen. Eikä Polly koskaan enää tavannut tuota pyöreäpäistä miestä joen rannalta. Tohtori Polly T. Hayes kuoli onnettomana ja yksin.
Tätä tarinaa käytettiin vielä pitkään varoittavana esimerkkinä nuorille tytöille feminismin haitallisesta vaikutuksesta naisen elämään.
”Ja se on tämän tarinan opetus” tiesi vanhempi polvi kertoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti