Alkuperäinen julkaisupvä: 15.4.2023
Tekijä: Suruni
Ridge: ”Voihan perhana!”
Thorne: ”Äsh, samperi sentään!”
Eric: ”Saatanan saatana!”
Rick: ”No voihan himputti! Siis mä en kyllä ala! Siis vaa neljä tykkäystä mun ja Amben viimesimmästä lomakuvasta! Vaik me näytetää niiiin söpöiltä!”
Aikamieheksi tosin ”Pikku Erkkiä” ei voinut nimittää vaikka ikävuodet riittivätkin jo keskikaljan ostoon Bikini baarissa. Vanhemman polven Forresterit yrittivät silti sinnikkäästi ottaa nuorta Rickiä mukaan yhtiökokouksiin, jotta kloppi aikanaan sujahtaisi mukaan perhebisnekseen. Forrester Creations oli kuin mafiaperhe, sinne synnyttiin ja siitä lähdettiin vain puulaatikossa.
Tällä kertaa Rick oli kilttinä poikana jopa saapunut paikalle palaveeraamaan, se oli paha poika Ridge joka oli jättäytynyt pois vedoten häämatkaan Taylorin kanssa.
Ridge oli saatu pitkin hampain mukaan teams-neuvotteluun, tosin koska Ridge ei osannut käyttää tietokoneita sen enempää kuin videopuheluitakaan, oli hän tavallisen lankapuhelimen päässä Bermudasta Kaliforniaan.
Ridge ilmeisesti mielummin raahasi luotettavaa lankaluuriaan mukanaan maailman ympäri kuin hankki taskuun menevän älypuhelimen.
Isolla Erkillä oli painavaa sanaa jaettavana kolmelle pojalleen.
Eric: ”Se saatanan Garrison on toritavaraa!”
Thorne: ”Kaikki ne siellä Spectralla ovat. Ei mitään ammattietikkaa.”
Eric oli näreissään siitä, että tarkkaan varjellut, viikon päästä catwalkilla esiteltävät muotiluomukset olivat jotenkin vuotaneet tarkkojen turvatoimien läpi ja päätyneet kilpailijan kouriin. Aamulla oli ollut Spectroilla näyttävä lehdistötilaisuus, jossa ”huippulupaus” Clarke Garrison oli esitellyt maistiaisia firman uusimmasta mallistosta. Tuo mallisto ei vain muistuttanut Forresterien tulevaa muotiluomusjulkistusta vaan oli se. Epäilemättä ja täysin kiistatta.
Kun asia oli paljastunut Eric Forresterille aamutuimaan, oli hän heti rynnännyt toimistolle ja vaatinut nähdäkseen kaikki turvakameranauhoitukset viimeisen kahden viikon ajalta. Ja sieltähän se ketku Garrison löytyi, kolme päivää sitten oli äijä muitta mutkitta vain astellut sisään Forrestereiden toimitaloon takaportin kautta ja sieltä suoraan Eric Forresterin työhuoneeseen, jossa kallisarvoisia luonnoksia säilytettiin.
Kriisikokous kutsuttiin heti kokoon ja nyt Forrester Creationsin tärkeimmät päämiehet istuivat palaveeraamassa kuka krapulaisena kuka muuten vain pahantuulisena lauantai-iltapäivänä.
Rick: ”No siis oli miten oli, en mä paljon mitään voi tääl tehdä. Hoitakoot poliisit tän jutun. Mul on oikeestaan menoja, oli jo tunti sitten joten moido!”
Eric: ”Ja sinähän et mene minnekkään! Kukaan teistä ei mene! Tässä on kyse koko perintönne tulevaisuudesta! Tämä asia selvitetään juurta jaksain, tänään täällä, meni kuinka kauan tahansa, oli teillä mitä menoja tahansa!
”Ne on kuulkaa nyt peruttu kaikki!”
Ridge, Thorne ja Rick huokaisivat lähes yhtäaikaa.
Ridge: ”Eihän tässä ennätä naimahommiin edes naimalomalla...”
Thorne: ”Ois ollu kuumat treffit sen Mylesin kanssa tänä iltana... Pitää kai laittaa sille viestiä ja perua... Voihan paska!”
Rick: ”Siis äh, iskä älä viitti! Ei mua kiinnosta nää tylsät firmajutut! Tää on teidän vanhojen äijien juttu!”
Ridge ja Thorne:”Vanhojen?!”
Eric: ”Nyt poika perkele se perse takaisin penkkiin niin kuin olis jo! Vai haenko koivuniemen herran takapihalta?”
Rick: ”Joo joo, fine.”
Eric: ”Turvakameranauhoista on selvinnyt sen verran, että yksi omistamme päästi Garrisonin takaoven kautta huoneeseeni. Thorne, tämä on oikeastaan sinun vastuualuettasi. Sinähän siellä alakerrassa hoidat henkilöstöosastoa ja käsin valitset jok'ikisen työntekijän.”
Rick: ”LOL, takaportin jutut kuuluu Thornelle... Alakerran käsin koplailuu...”
Ridge: ”Hähää, tyyppi on pulassa!”
Thorne: ”Tuota... mutta eihän helvetissä minua voi syyttää! Joo, olen siellä vitun kellarissa pienen pienessä tunkkaisessa työhuoneessa, jossa huom ei ole edes ikkunoita, sillä aikaa kun te piirtelette täällä kattohuoneistossa, mutta ei se tarkoita, että tietäisin ja tuntisin joka ainoon firman työntekijän talonmiehestä yövartijaan!”
Eric: ”No ehkä kannattaisi tuntea. F-miehet osastohan on sinun alaisuudessasi, eikö vain?”
Thorne: ”No joo, onhan se.”
Eric: ”Turvamies Mike, eli Mika ”Mikä mies” Salama, eräs pitkään firmassamme työskennelleistä aulavartijoista sattui vain olemaan se helvetin kusipää, joka päästi Garrisonin sisään.”
Thorne: *klunks* ”Aijaa? No, tuota, onko poliiseille ilmoitettu? Että menevät pidättämään sen paskiaisen?”
Eric: ”Helvetin poliiseille on ilmoitettu! Koska minä olen aamuyhdeksästä asti hoitanut yksin tätä saatanan juttua! Ja se kusiainen oli kadonnut kämpältään, tyhjentänyt kaappinsa ja laatikkonsa ja paennut! Ilmeisesti olivat suunnitelleet tätä juttua viikko- tai kuukausikaupalla, etkä sinä pölkkypää poikani ollut tajunnut mitään!”
Thorne: ”No miten minä olisin tämän voinut tietää! Hei isä, et sinä voi minua yksin syyttää! Minulla on seitsemän eri osastoa hoidettavanani, jokaisella osastolla on oma vastuuesimiehensä, jotka raportoivat minulle. En todellakaan ehdi päivittäin kytätä itse joka osastoa ja sen satoja työntekijöitä!”
Ridge: ”Vähän kuule kuulostaa siltä, pikkuveli, ettetsä nyt oikeen handlaa tota sun vastuutas. Me kuitenkii isukin kanssa tehdään kolmena päivänä viikossa duunia ihan sikana, millon siis ei olla naimalomilla, saatan värittää päivän aikana jopa kolme sivua värityskirjasta!”
Eric: ”Hyvä poika, Ridge, esikoiseni, messiaani. Psssst, käydääs juomas yhdet munatotit tän palsun jälkeen!”
Ridge: ”Isä, olen reissussa. Häämatkalla. En palanne vielä toviin.”
Eric: ”Juu juu, niinhän se olikin. Lomaile ihan vaan rauhassa, kyllä me täällä pärjätään.”
Rick: ”Ja mäki duunaan ihan sikana.”
Thorne: ”Ai mitä sinä muka teet? Näpläät kännykkääs joka hetki ja tulet milloin krapulaisena milloin pilvessä työpaikallesi, jonka olet saanut säälistä, et kyvyilläsi!”
Rick: ”Wääh, isiii, toi kiusaa!”
Eric: ”Hyi hyi Thorne! Kehtaatkin yrittää syyttää omasta mokastasi muita ja herjaat nuorta velipuoltasi siinä sivussa. Hänen tulisi oppia ammattimme salat kärsivällisen ohjauksen kautta, ei haukkumalla ja parjaamalla!”
Thorne: ”Just, niin kuin olet minua opettanut, vai? Ja minkä helvetin takia tuo pikkunulikka pääsee heti johtoportaan harjoittelijaksi kun minä olen viimeiset kakskytä vuotta painanut kymmentuntista työpäivää kellarikerroksessa?!”
Ridge: ”Kaikista meistä ei ole suuriksi mestareiksi. Sun pitää vaan hyväksyä se, broidi. Mä tulin voittamaan. Isämme tuli voittamaan. Jopa Rick tuli tänne voittamaan. Sä.... tuota... no. Et nyt vaan oo voittajatyyppiä.”
Thorne: ”Voihan helvetti, ette voi olla tosissanne! Miten tämä kokous kääntyi minun syyttämiseksi? Eikö tässä yritetä sitä taidevarasta saada kiinni, ei minua? Minä en liity tähän juttuun mitenkään, en sen enempää kuin kukaan teistä!”
Eric: ”Paitsi sillä tosiseikalla, että turvamies Mike on SINUN alaisesi, ei meidän muiden.”
Thorne: ”Mike... jos kuule en väärin muista, niin taitaa se Mike olla hyvissä väleissä iskä sinun hullun eksäsi, sen saatanan Sheilan kanssa! Etkö tullut miettineeksi semmoista pientä yhtymäkohtaa? Ehkä se akka haluaa kostaa sinulle, eikä me muut tähän liitytä mitenkään!”
Eric: ”Ööööö... Tuota... No, enhän minä kaikkia Sheilan ystäviä tunne. Mutta et saisi puhua äitipuolestasi niin ilkeästi. Olihan hän helvetinmoinen noita-akka, mutta tiedättehän mitä sanotaan semmoisista intohimoisista naisista, hehheh.”
Ridge: ”Hah, joo, isukki, semmoset naiset ne on melko tulisia.”
Rick: ”Hihii joo mä tiedän, te tarkotatte et ne on kunnon muijii makkarissa! Niiku Amber, se on tosi kiihkee!”
Thorne: ”Just. Kiva että teillä on hauskaa.”
Eric: ”Äläs nyt kaikesta sentään suutu. Kunhan tässä yritetään keventää tunnelmaa. Tuota... Olitko ihastunut siihen Mikaan? Oliko hän sinun... kröhöm, erikoisystäväsi? Ei, älä kerro, kaikkea en sentään halua tietää aikuisten poikieni elämästä.”
Thorne: ”Siis oikeasti, missä välissä tämä muuttui koskemaan minua ja sitä tosiseikkaa, ettei kukaan teistä voi hyväksyä minua sellaisena kuin olen? Etten koskaan kelpaa, koskaan ole tarpeeksi hyvä päästäkseni yläkerran Forrestereiden joukkoon?”
Rick: ”LOL täst tulee niin hyvää matskuu mun seuraavaan tiktok -videoon!”
Eric: ”No no, eipä nyt käännetä tätä miksikään syrjimisjutuksi, poikaseni. Teikäläiset ne on melko herkkänahkaista sakkia.”
Thorne: ”Asia selvä, isä. Kiitos hitosti tuestasi, Ridge, isoveljeni, jonka kuuluisi puollustaa minua. Mahtava pikkuveli minulla siinä, Rick. Sinusta tulee varmasti hieno pomo joku päivä tälle hienolle firmalle.”
Rick: ”Wut? Joo kiitti, näkyillään. Meitsi postaa tätä videoo....”
Eric: ”Mikäs sille nyt....”
Thorne poistuu ovet paukkuen.
Eric: ”Jaaha, jollakin on rättipäivät vissiin. He he.”
Rick: ”Ehkä se lähti myymään lisää niitä varastettuja muotiluonnoksii.”
Ridge: ”Kaikkia meitä ei ole tehty vahvoiksi vastoinkäymisten edessä. Onneksi minut on tehty kivenkovaksi. Tuota, mistä puheenollen, voisin palata hunajakuukaukauteni viettämisaktiviteetteihin...”
Eric: ”Ei tästä nyt kukaan lähde mihinkään, sanoinhan jo!”
Ridge: ”Taitaa yhteys pahasti pätkiä... PIIP PIIP PIIP!”
Ridge lyö luurin kiinni.
Rick: ”Tota loppuks meidän palsu jo? Mun pitäisi tehä tänää viel kaks tiktok-videoo...”
Eric: ”Eric Junior, perse penkkiin takaisin! Johan on helvetti minun poikieni kanssa kun katoatte kuin munavarkaat kanalasta!”
Rick: ”Isukki muista ettet saa riehua ku sul on se korkea verenpaine...”
Eric: ”Kyllä kyllä... *hengittää syvään* Kiitos poikaseni, sinä se sentään vielä pappa Erkkiä ajattelet...”
Rick: ”Joo tota Ambe soittaa, mun on pakko ottaa tää puhelu!”
Häipyy.
Eric: ”Mutta tulet sitten takaisin niin käynnistetään tämä palaveri kunnolla, eks vaan? Rick?”
Vain loittonevat askeleet kaikuivat käytävältä Ericin työhuoneeseen.
Tuollainen furioottisuus ei toden totta tehnyt Ericin verenpaineelle hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti