lauantai 27. toukokuuta 2023

Halpatuotantosiskon pyörähdys palatsiin

Alkuperäinen julkaisupvä: 27.2.2022
Tekijä: Suruni





Rauhallisen iltapäivän Catwalk kittyjen asunnolla keskeytti terävä ovikellon ääni.

 

Sol: ”Kukas siellä mahtaa olla?”

Lumi: ”Varmaan joku rahanruinaaja.”

 

 


Sol: ”No, paras silti käydä tarkistamassa.”






Lootuksen työhuoneessa samaan aikaan:

 

Lootus: ”Ovikello? Oliko minulla joku asiakastapaaminen sovittuna, en millään muista... Mutta eihän kukaan enää nykyään tapaa naamatusten, kaikki palaverit hoidetaan tiimsin kautta! Olin itse jo edelläkävijä vuonna 2005 kun aloittelin palaverien pitämistä messengerin kautta... ”

 

 

”Siitä asti tämä luotettava kone on ollut kotitoimistoni sydän ja aivot! Eikä koskaan ole tarvinnut varmuuskopioida mitään tiedostoja!”





Catwalk Kittyjen valokuvastudiossa samaan aikaan:

 

Eeben: ”Soiko ovikello? Olisikohan siellä lähetti tuomassa niitä tilaamiani Märät Mirrit -kalentereita...? Paras mennä kurkkaamaan ennen kuin muut ehtivät!”

Miu: ”Hei entäs tää meidän valokuvaussessio? Me tarvitaan nää kuvat meidän portfolioon heti, ei me muuten päästä siihen uuteen realityyn!”

 

 


Mau: ”Mrrr, häipyi mokoma!”

Miu: ”Mennään katsomaan kuka piru siellä ovella muka on.”

 

 

Mau: ”Hei jos siel onkin se äijä jolle lähetettiin nakukuvia viime kuussa? Sehän sanoi olevansa Hollywood -agentti!”

Miu: ”Hei joo, paras mennä äkkiä ennen kuin muut kittyt omii sen!”





Bean meikkistudiossa samalla hetkellä:

 


Bea: ”Ai pirskatti kun säikähdin tuota kellon pirinää! Nyt meni kyllä sminkkaus uusiksi. Sori Nilla!”

Nilla: ”Ai mikä meni häh?”





Ovella:

 

Feikkikitty: ”Helou helou, I'm your long lost twin!”

Sol: ”Mitä peeveliä?”

 

 

Eeben: ”Onks siel matkahuollon lähetti?”

Miu ja Mau: ”Eiku onks siel yks mystisen näkönen ukko jolla on asiaa meille?”

 

 


Feikkikitty: ”No en mä sentään ihan kaksonen oo, mut melkein. Sukua kuitenkin teitille. Kaikille teitille. Ni nyt kun mä sain tietää mun upeet sukujuuret ni mä etin teitin käsiini ja päätin tulla näytille! No, mitäs mieltä oot?”

Sol: ”Tuota... mitä... kuka...”

 

 

Lootus: ”Kuka siellä on?”

Sol: ”Taitaa olla paras, että vilkaiset itse.”

 

 

Feikkikitty: ”Hellou vaan sullekin. Nii mä tässä olin juuri esittelemässä itteeni, mä oon Kitti. Ja sukua teitille.”

Lootus: ”Tuota noin. Näytät kyllä vähän jotenkin tutulta, mutta...”

Kitti: ”Ja tutummaks vaan tullaan! Jos pääsis vähän peremmälle teitin huushollin puolelle...”

Lootus: ”Enpä kuule oikein tiedä...”

 

 

Kitti: ”Nii joo, kyl mä tiiän sen salasanankin.” Kuiskaa ”Se on Lanard!”

 

 

Sol ja Lootus kääntyvät poispäin ovelta, kuiskivat keskenään.

Sol: ”Mitä hittoa, Lootus? Mitä meidän oikein pitää tehdä? Sehän tiesi Catwalk Kittyjen virallisen salasanankin! Lain mukaan meidän on päästettävä se sisälle!”

Lootus: ”Voisi olla kyllä jo aika vaihtaa tuo salasana, siinä on nykyään vähän paskan maku...”

 

 

Sol ja Lootus kääntyvät takaisin kohti ovea.

Lootus: ”Ymmärtänet, että tämä oli varsin yllättävä ja odottamaton kohtaaminen. Mutta Catwalk Kittyjen lain mukaan sinut on päästettävä sisälle, koska tiesit salasanamme. Se todistaa, että olet todellakin yksi meistä.”
Viimeisen lauseen Lootus sanoi hampaat irvessä.

Kitti: ”No niin, jees! All right!”

 

 

Kitti kulkee Solin ja Lootuksen ohi sisälle. Sol tarttuu Lootusta käsivarresta ja sihahtaa hiljaa:

”Ei hitto, katso! Eihän sillä ole häntääkään! Mikä pirskatin kitty tuo Kitti oikein on?”
 

Kitti: kailottaa kovaan ääneen ”No wau, ei vitsit mikä lukaali täällä teillä on! Ihan ku joku palatsi! Tännehän jäis vaik asumaan!”



Kaikki Catwalk Kittyt kerääntyvät olohuoneeseen Kittin ympärille.

 

Kitti: ”Wau, teitti on niiku mallei sit tääl kaikki? No ei ihmekään et asutte tälläses hienos kartanossa!”

Nilla katselee ympärilleen nenäänsä nyrpistäen ja ajattelee itsekseen: ”Minun mielestäni olisi kyllä aika jo päivittää tämä meidän ”kartanon” yleisilme yhdeksänkymmentä luvulta nykypäivään...”

 

Eeben: ”No, ei me kaikki olla malleja, on täällä muutakin väkeä. Olemme monialaisia ammattilaisia.”

 

 

”Minä esimerkiksi olen valokuvaaja, ”

 

 

”Bea on meikkiartisti”

 

 

”ja Lootus hoitaa koko paikan pr:ää ja toimii ylipäätänsä meidän agenttinamme. Hän on koko toimiston keskusyksikkö.”

 

 

Kitti: ”Wautsi, oikein agentteja! Teitti on paitsi malleja ni agenttejakin! No kyl rahaa sit piisaa! Kuis kaua teitti on tääl asuneet? Mä haluun kuulla kaiken!”

 

 

Lootus: ylpeänä ”Minä perustin Catwalk Kittyjen mallitoimiston vuonna 2005 ja muutama vuosi sen jälkeen päätukikohdaksemme muodostui tämä talo. Osa meistä oli tuttuja jo vuosien takaa, sillä asuimme yhdessä Kökkölässä, mutta muutama on tullut Monstereelta tai muusta isosta kaupungista ja pari jopa Australiasta asti.”

 

 

”Saimme odotella työviisumeita pari vuotta ennen kuin nuo kaivatut kittyt pääsivät liittymään joukkoomme.” hymyilee Kiss-Kissille ja Sushille

”Kaikki me asumme ja työskentelemme täällä, se sopii meille sillä olemme perhettä. Emme kaikki ole tietenkään siskoksia, mutta kuulumme samaan Kittysukuun, kuten yhdennäköisyydestämme varmaan huomaat. Olemme pitkiä ja meillä kaikilla on PITKÄ TUUHEA HÄNTÄ.”

 

 

Kitti: ”Joo vitsit wau. Kyl kelpaa ku on perhettä ja rahaa. Mähän oon ite orpo ja hylätty, jouduin myymää itteeni yhes vaihees et sain yöpaikan... Sit mä sain selville, että täällä asuu komppania mun sukulaisia, eli Catwalk Kittyjä. Nyt kyl elämä taas hymyilee.”

 

 

Selene: ”Niin miten siis sait tietää, että olet sukulaisemme?”

Kitti: ”No näkeehän sen heti... Hei mut saisiks mä lainata teitin puhelinta? Mä lupasin soittaa mun poikkikselle heti ku oon perillä. Me ollaan niiiiin rakastuneita! Se huolestuu jos ei kuule musta pariin tuntiin.”

 

 

Lootus: ”No, kaipa sinä voit.”




Muut Catwalk Kittyt kerääntyvät yhteen sillä aikaa kun Kitti soittaa puheluaan.

 


Selene: ”Siis mitä ihmettä? Kuka tuo tyyppi oikein on? Näkeehän sen, ettei se millään voi olla Catwalk kitty!”

Mari: ”Mutta se tiesi meidän super salaisen salasanan!”

Sushi: ”Ja kyllä se tavallaan näyttää... Jotenkin kaukaisesti...”

Kiss-Kiss: ”Mutta se on niin pätkä!”

Sol: ”Ja sillä EI ole häntää!”

 

 

Kitti: ”All right! Mä soitin nyt meitsin poikkikselle ni se tietää missä mä oon. Se tulee ihan kohta tänne.”

 

 

Sol sihahtaa Lootuksen korvaan: ”No hyvä, hakekoot se mies tuon tyypin pois täältä niin saadan vähän happea ja miettimisaikaa tälle koko asialle!”

 

 

Kitti: ”Mites siskot, eks ois aika hyvä syy nyt järjestää bileet tai joku niiku illanvietto? Jos te hoidatte samppakaljat ja muut hienoudet ni mä kyl järjestän tuvan täytee väkee ja viihdettä...”

Lootus: ”Me ei kyllä olla mitään bile-eläimiä täällä. Talossa asuu lapsiakin.”

 

 

Kitti: ”Hei relaa, mutsi! Ei täs nyt olla mitään herskaa vetämäs keskellä päivää, ihan vaa pikku kaljottelut siskojen kesken... Vai onks jollai herskaa? Tabui? Kristallii? Pölyy?”

Nilla: ”Pölyä ja karvapalloja löytyy aina. Joku vois muistaa imuroida sohvan takaa joskus...”

Kitti: ”No jos ei bileit sit ni teitti vois vaik jonkuu tourin järjestää, et pääsis vähän pyörähtää tääl palatsissa paikkoja kattelees.”

 

 

Lootus: ”Ensin voisit kertoa meille enemmän itsestäsi. Olemme kaikki uteliaita tietämään miten sait tietää sukusuhteestasi meihin ja mikä oma perhetaustasi on.”

Kitti: ”Voi se on surullinen tarina! Mä oon kuule köyhistä oloista! Tää mekko on ainoo mitä mä omistan ja nää kengätkii sain yhelt Iivanalta, ku sil kävi sääliks mun paljaita töppöjalkoi...”





Samassa ovikello pirahtaa taas.

 

Kitti: ”Se on takuulla mun poikkis! Mä meen avaamaan!”





Kaikki kerääntyvät ovelle.

 

Kitti: ”Anthrony! Vitsit mulla oli ikävä teittii!”

Anthony: ”Hellou vaan leidiis...”

Lootus: ”Mitä halvatun helvettiä?”

 

 

Kitti: ”Tää komistus tässä on mun poikkis, Anthrony Armaani, kissallinen mies!”

Sol: ”Kiusallinen mies enemminkin... Alas on mies vajonnut.”

 

 

Lootus: ”No ainakin tiedämme, mistä salasanamme oli vuotanut...”

 

 

Anthony: ”Niin me ollaan jo vanhoja ystäviä näiden tätien kanssa... ”

Lootus: ”Tätien!”

Anthony: ”Kröhöm... Minulla kun on tämä nuorikko tässä käsipuolessa, niin aika onnellinen mieshän minä nykyään olen.”

Kitti: ”Nii joo, Anthrony mainitsikin et te niiku tunnette jo entuudestaan. Anthrony sanoi, että kyllä musta nyt oikee malli tulee kun mä tuun täällä teitin päämajassa käymään, eikä enää semmonen vaa nakumalli jossai homeisessa hotellihuoneessa tuntitaksal...”

 

 

Lootus: ”Sinä se et tavoistasi parane sitten millään, Anthony. No, olet ainakin löytänyt vertaistasi seuraa tällä kertaa. Onnea vaan molemmille.”

Kitti: ”Vitsit kiitti, mä oon niin häkeltyny täst ystävällisyyden määrästä täällä, mä en oo yhtään tottunu tälläsee luksuksee ku mä oon niin huonoist ja vaatimattomist oloista ite!”

 

 

Sol: ”Miten te oikein tapasitte toisenne?”

Kitti: ”No me törmättii tos pari päivää sitte yhes baaris Tropiikissa. Mun toppi valahti alas baaritiskillä ja Anthrony seivas mut ja siitä lähtien me ollaan oltu ihan rakastuneita ja erottamattomat.”
 

Sol: ”Kaksi päivää?”

Kitti: ”Joo vitsit meil on kohta viisi päiväis päivä! Anthronyy, kultsii!”

 

 

Lootus: ”No, oli mukava kun pyörähditte täällä meillä, mutta työt odottavat...”

Kitti: ”Joo, tietty! Mmmmm Anthrony! Hani! Duuni kutsuu! MmmmmMMm” *pusin pusin*

 

 

Kitti: ”Anthrony kultsi kuule, mul on nyt kaikki hyvin tääl kittyjen kanssa ni sä voit ihan hyvillä mielil lähtee kotiin. Musta tulee nyt malli ja tän palatsin kotikissa!”

 

 

Lootus: ”Tuota, eihän me...”

Sol: ”Eihän nyt tänne...”

Eeben: ”Eihän se voi... Sano sille Lootus!”

Kiss-Kiss: ”Ei ainakaan mun huoneeseen mahdu.”

 

 

Anthony: ”Pus pus, tsaukki Kitti kulta, muista sit soitella!”

Kitti: ”Joo mä soittelen sulle, saan lainata ton yhen tädin puhelinta.”

Lootus: ”Tädin!”

 

 

Kitti: ”Voi vitsit meistä tulee nyt hyvät ystävät ja onnellinen kittyperhe! Mä en malta oottaa et musta tulee kuuluisa malli ja kaikki tietää et mä oon Catwalk Kitty! No nii, all right! Nyt meitsi vois asettuu taloks, et jos joku näyttäis missä mun punkka on ni voisin ekaks mennä koisaa... Tuli biletettyy vähän pitempää eile illal ku meinasin... Mut sellasthan se julkkisten elämä on! Täst lähtien mä vaa biletän kaupungin vispikerman kaa jossain paljon paremmas paikas ku Tropiikki...”

 

 


Koko Catwalk Kittyjen vakiojoukko seisoi pöllämystyneenä tuijottaen itse kuka minnekin. Useimpien päässä oli silti sama ajatus: Mitä oikein tapahtui? Kuka Kitti oikeastaan oli? Ja miten ihmeessä hän oli onnistunut kutsumaan itsensä asumaan Kittyjen luokse? Entä Anthony? Mikä hänen osuutensa tähän kaikkeen oli ja vieläkin tärkeämpää, mitä mies oikein yritti saavuttaa tällä tempauksellaan?


Kissa oli nostettu pöydälle eikä tämä kissa mitä ilmeisemmin suostuisi tulemaan alas sieltä vapaaehtoisesti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti